Ruttojuurisota 2016

Odotan innolla kevättä nyt, kun kaksikesäinen ruttojuurisota on taisteltu... Kuvassa on vasta alkua siitä, mitä oli tulossa työn määränä. Kuva elokuun lopulta 2016.

Vuosia olin julistanut onnellisuuttani tuosta kasvun ihmeestä; vain neljä ruttojuuren tainta ja yli 100 neliötä upeaa viherulappaa. Syksyisin sinne oli reippaasti kätketty kaikki jätteet ja risut. Kesän tullen ne peittyivät lehvästömereen. Kuva keväältä 2016, tuolloin vielä ihailemani ruttojuurimeri.

Sitten alkoi herätä epäilys. Kun dendrologipiireissäni olin hehkutellut tuota kasvun ihmettä, olin aistinut myötähäpeää ja toisiinsa vilkuilua. He tiesivät. Ruttojuuret kun ahnehtivat säälimättä tilaa itselleen niin, että kaikki muu häviää.   

Olin kyllä huomannut, että aina kesän lopulla tämä vihermassa oli alkanut väsyä. - Koko lehvästö rupsahtaa ruskeaksi. Sisareni kysyikin kaukaa katsottuaan, että miksi olen ripustanut niin paljon ruskeita T-paitoja kepin neniin. Didrichsenin taidemuseossa kun oli parast'aikaa Kaarina Kaikkosen juhlainstallaatio Valssi elämälle. Oli tehtävä raskas päätös.

Kuvassa yllä alkua viime syksyn ponnistuksista. Bilteeman 250 litran vetoisia rakennusjätesäkkejä kertyi kaikkiaan 56 kpl täynnä savimaata ja ruttojuuria.

Jo edellisenä kesänä olin alkanut hävittää juuristoa noin 50 neliön alalta. Ajoitus vain oli väärä. Kiskottuani juuria kasaan kuutioittain aloitin heti uusien taimien sijoittelun. Jotain siruja oli kuitenkin jäänyt maahan. Niinpä iloisesti pilkisteleviä pikku ihmeitä alkoi nousta istutusten juurille. Niitä piti alkaa hävitellä. - Keinolla millä hyvänsä, kaivamalla ja myrkyttämällä. Ja jokaikinen päivä.

Luulen, että syksy oli uudelle yrittämiselle sopiva aika. Lapiointi kengät savessa jatkui yli kuukauden aamusta iltaan. Kiskottavana oli tiukasti kaivautuneita, metrinkin pituisia ja monihaaraisia villipetoja jopa 70 cm syvyydestä. Tavoitteena oli saada kevääksi noin 60-70 cm syvä ja 40 neliön kuoppa uutta koriste- tai jopa uima-allasta varten. Vesiaiheen myötä välttyisin uudelta maantäytöltä. Jätesäkeissä olevat maa-ainekset jäivät odottamaan maatumistaan.

Pohdittavaakin jäi: - Jäätyykö märkä maa-aines ja halkaisee pussit ? | Kuinka kauan säkkeihin tunkemani maa-aineksen on muhittava ennenkuin se on valmista jatkokäyttöön? | Onnistunko ja millä lailla toteuttamaan kyseisen alueen niin, että se sopii partneriksi nykyiselle koristelammelle?