Hurmaantunut rodoista

Osa tästä artikkelista on julkaistu Rhododendron lehdessä 4/2019. Kuva yllä Rodolaaksostani.

Jos jotain voi kiittää puutarhastani, niin Rodokerhon matkoja ja taimihankintoja Puolasta. Jo Norjan reissu heilautti elämääni. Kaadatin nelisenkymmentä mahtimäntyä ja kuusta kallioltani saadakseni näkyviin oman vuoren. Nyt Skotlannissa koin todellista hengenheimolaisuutta. Enkä tarkoita vain whiskyä.

Toki nuo taivaisiin kohoavat kukintomassat Eri puolilla Skotlantia tiputtivat minut maan tasalle. Ajattelin peruuttaa Espoon Puutarhayhdistyksen reissun rodolaaksooni. Tulivat kuitenkin, nuo kaikki 19 puutarhaihmistä.

Kuvat yllä Skotlannin matkalta 2019.

Kun kauriit olivat olivat herkutelleet tuijien alaoksistoissa, näkyivät tuhot rumina. Pelastuksen toivat erityisesti Eija (3 kpl), joka ennakoi pystykasvuista tulevaisuutta. Eijan lisäksi myös Nikodemus, Wladyslaw Royal Rosy, Ritva ja Kalinka herättivät ihailua uushankintana jo taimien koon puolesta.

Rodolaaksossa olivat viime kesän alokkaat puhjenneet kukkaan. Kun parastaan panivat Roseum Elegans, Kronova Bona Royal Candy, Wladyslaw Jagiiello Royal Red ja Grandiflora eivät vieraani saaneet niistä silmiään irti. Värejä korostivat vielä pienet havuistutukset. (kuvat yllä). Skotlannin tuliaisena ymmärsin, että rodotkin tarvitsevat lannoitusta. Tästä tempauksestani luulivat maan povessa sikiövaihettaan viettävät saniaisressukat, että se on juuri heitä varten. Toki rodotkin ryhtyivät samaan taistoo

Vaikka nautin pelkästä vihermassoittelusta, niin kyllä rodojen herkullinen kukinto herättää minut alkukesästä aina uuteen iskuun.

EL kesäkuu 2019